Opi kaikki kryptovaluutoista pähkinänkuoressa
Kryptovaluutta on käytännössä digitaalista valuuttaa ja se on vaihtoehto fiat-valuutoille, joita ovat muun muassa eurot ja dollarit. Se ei ole sen enempää konkreettisia seteleitä kuin kolikoitakaan. Vielä mutkikkaammaksi asia muuttuu, jos kerromme, että kyseessä on eräänlainen hajautettu verkko eikä sen taustalla toimi mikään yksittäinen instanssi tai pankki. Kaikki toiminta pohjautuu niin sanottuun konsensusalgoritmiin. Se on kaiken ydin ja kertoo tarkoin esimerkiksi siitä, miten erilaisia hyökkäyksiä verkossa tai virheitä kestetään. Tutustutaan tarkemmin, mikä on kryptovaluutta.
Kryptovaluuttoja on pyritty saamaan aikaiseksi jo paljon aikaisemmin ennen kuin Bitcoin tuli markkinoille. Kaikki sitä edeltävät yritykset kaatuivat erilaisiin ongelmiin ja Bitcoin oli ensimmäinen kryptovaluutta, joka kykeni poistamaan kaikki edeltäjiensä ongelmat.
Historia alkaa niinkin kaukaa kuin 1980-luvun loppupuolelta. Yritykset lisääntyivät vielä 90-luvulla, mutta silloinkaan lopullista läpimurtoa ei tullut. Silloin sentään internet alkoi yleistyä, joten mahdollisuudet olivat jo huomattavasti paremmat.
Vasta vuonna 2008 Satoshi Nakamoto loi kryptovaluutan nimeltä Bitcoin ja siinä vaiheessa tuskin kukaan arvasi, että siitä alkoi kryptovaluuttojen todellinen ja globaali menestystarina. Nakamoto ei varsinaisesti keksinyt mitään uutta, vaan hän pyrki oppimaan vanhoista virheistä ja toi markkinoille aidosti hajautetun systeeminsä.
Myöskään Bitcoin ei ollut täysin virheetön vaan avoimen lähdekoodin ansiosta sitä ovat pystyneet korjailemaan seuraavat markkinoille tulleet kryptovaluutat. Aluksi Bitcoinin transaktiot ovat olleet huomattavan hitaita verrattuna uusiin valuuttoihin ja myös monia valuuttoja on päätetty tuoda markkinoille enemmän kuin 21 miljoonaa yksikköä.
Kryptovaluutta voi tarkoittaa monta erilaista asiaa, mutta se yhdistetään ainakin näihin:
Kryptovaluutat voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan ja sen lisäksi on olemassa vakaavaluutat.
Ne on suunniteltu varta vasten digitaaliseksi valuutaksi ja niitä käytetään maksuvälineenä tai arvon säilytyksessä. Näille ei yleensä ole muita ominaisuuksia tai tehtäviä. Bitcoin lisäksi tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi Litecoin, Dash ja Monero. Kryptovaluutta kasinot sallivat näiden valuuttojen käytön pelaamisessa.
Platformit ovat eräänlaisia älysopimusalustoja. Ne voivat toimia käyttöjärjestelmänä hajautetuille sovelluksille. Tunnetuin näistä lienee Ethereum ja muita ovat muun muassa Solana sekä Cardano.
Ne ovat myös valuuttaa, mutta eroavat valuutta -kategoriasta siinä, että ne luodaan aina jonkin platformin eli älysopimusalustan päälle. Niillä ei myöskään ole omaa lohkoketjua vaan ne ovat maksuvälineitä tiettyyn ohjelmistoon tai palveluun liittyen. Ne voivat olla käyttö- tai hallintotokeneita.
Näiden avulla pyritään luomaan vakautta suhteessa fiat-valuuttoihin. Yleensä niiden arvo sidotaan dollariin, mutta eurokin voi olla mahdollisuus. Niitä voi käyttää myös maksuvälineenä ja ne ovat tarpeen DeFi -sovelluksissa.
Kryptovaluuttojen toimintatapa saattaa kuulostaa hyvin mystiseltä ja siksi onkin ensin ymmärrettävä, mikä on lohkoketju ja miten se toimii. Kun toimintaperiaate on selvillä, on helpompi myös ymmärtää, miten siirrot tapahtuvat.
Kryptovaluutoista Bitcoin perustuu lohkoketjuteknologiaan, jota voi ajatella hyvin käytännöllisesti ketjuna, jossa on lenkkejä. Aina, kun uusi lenkki lisätään ketjuun, se saa lisää pituutta.
Lohkoketju saa lisää pituutta silloin, kun louhinnassa syntyy uusi lohko eli ketjun lenkki. Bitcoin verkossa se käytännössä tarkoittaa tuhansia ja taas tuhansia tehokkaita tietokoneita, jotka pyrkivät ratkomaan erilaisia matemaattisia laskutehtäviä. Siinä vaiheessa, kun vaikea tehtävä saadaan ratkaistua, syntyy uusi lohko.
Tehtävän ratkaisija saa palkkionsa ja sen jälkeen uuteen lohkoon voidaan tehdä tietty määrä Bitcoin siirtoja, joita on odottamassa lohkon syntymistä. Kun siirrot lukitaan lohkoon, niitä ei voi enää jälkikäteen muuttaa.
Jokainen lohko lukitaan tekemällä siitä tiiviste, joka lisätään aina seuraavan, uuden lohkon alkuun. Tämä varmistaa sen, että lohkoketjut perustuvat vahvaan turvallisuuteen.
Jos lohkoketjua aikoisi muuttaa, niin se pitäisi aloittaa lohkon ensimmäisestä ja sen jälkeen viedä muutos läpi koko ketjun. Koska tätä tietokantaa ei pysty muuttamaan missään järkevässä aikataulussa eikä siihen löydy edes riittävää määrää laskentatehoa, lohkoketjusta on tullut turvallisia sekä luotettavia.
Siirroissa ei siis synny uutta lohkoa vaan lohkot syntyvät pelkästään louhimalla. Lohkon koko ilmaistaan Block weight unitin avulla ja se yksi unit on aina tavun eli 8 bitin mittainen. Tästä voidaan laskea, että yhteen lohkoon voi tulla 3000-4000 siirtoa.
Siirto itsessään tapahtuu näin:
Satoshi Nakamoto halusi järjestelmän, joka toimii ilman kallista keskushallintoa eikä valuuttaan saa myöskään inflaatio vaikuttaa. Kun fiat-valuuttoja painetaan jatkuvasti lisää, vaikuttaa niihin myös inflaatio. Useimpia kryptovaluuttoja on rajallinen määrä, joten se hillitsee inflaation vaikutusta.
Nakamoto halusi myös valuutan, jonka siirtoon ei tarvita tarpeettomia välikäsiä ja näin ollen siirrosta tulee nopeampia, yksinkertaisempia sekä halvempia. Eri maiden keskuspankkien välillä siirtyvät varat ovat kallis ratkaisu ja rahan siirto maasta toiseen kestää toisinaan varsin kauan. Siirroista yleensä puhutaan pankkipäivistä, koska viikonloppuja ei lasketa mukaan.
Hyviä puolia idealla onkin se, että kukaan yksittäinen taho ei pysty päättämään valuuttaan vaikuttavista asioista eikä luomaan ehtoja sen toiminnalle. Hajautettu järjestelmä on lisäksi aina huomattavasti turvallisempi kuin tällä hetkellä pankeilla olevat keskitetyt järjestelmät, jotka eivät lisäksi keskustele kunnolla keskenään muuten kuin hankalien rajapintojen välityksellä.
Kaikesta huolimatta on myös muistettava, että osa kryptovaluutoista on sellaisia, että niitä syntyy jatkuvasti lisää eikä niille ole tehty rajaa. Lisäksi muutama valuutta on sellaisia, jotka ovat jonkun tietyn tahon kontrollissa. Nämä ovat kuitenkin vähemmistönä kaikista kryptovaluutoista.
Parhaan kryptovaluutan määrittäminen on vaikeaa, jollei jopa mahdotonta. Ne luotu erilaisiin tarkoituksiin ja ne toimivat täysin erilaisilla riskinsietokyvyillä. Osa niistä on valuuttaa ja toiset taas toimivat alustojen käyttöjärjestelmänä, joten ei ole olemassa mitään instrumenttia, jolla voisi aukottomasti määritellä, mikä on paras kryptovaluutta.
Niitä voi vertailla markkina-arvojen mukaan, mutta silloinkin kyse on siitä, mitä kukakin vertailun tekijä itse niissä arvostaa. Toiselle on enemmän merkitystä sillä, että kryptoa voi käyttää maksuvälineenä ja toinen arvottaa platformin laajuuden sekä käyttökelpoisuuden mukaan.
Tärkeintä on, että jokainen kryptovaluutta löytää oman tehtävänsä ja paikkansa, mistä ne tunnistaa.
